Piparjuuren ydin

Koruntekijän paja

2011-09-08T13:49:00.000-07:00

Korntekijän työpiste Lijiangissa.

Seinällä kokoelma nyörejä ja lankavyyhtejä...

... lisää lankaa ja naruja sekä valmiita tupsuja ...

... lokerikossa helmiä.

Koruntekijä heilui vähän ennen työpisteen kuvaamista taijin pyörteissä. Kuvatessa Mestari Kevät ja Mestari Koruntekijä keskustelivat sopivasta aamutreenipaikasta. Minä sukelsin syvemmälle peiton lämpöön ja jatkoin uniani toisten mennessä aamuharjoituksiin. Lomieni ykkösvaihtoehtona ei ole aikaiset aamuherätykset etenkin kun aivotoimintani herää vasta pari tuntia aamiaisen jälkeen.

Huone majaatalossa

2011-08-14T13:57:00.000-07:00

Kylppärimme oli hulppea ja kotoisan oloinen. Voi kun minullakin olisi näin upea vati pesualtaana. Vastaavanlaisia näin 2006 matkallamme Pekingissä, jossa oli maalattu kala-allas.

Lisää kotoisuutta toivat sänkyjen peitot ja tyynyliinat. Kuviointi oli suurin piirtein samaa kuin minullakin. Pussilakanassani laukkailee muutama kirjava hevonen vihreällä ja sinisella pohjalla. Eivät olleet muumipeikkoja kuten kotona, mutta leppoisan näköisiä nalleja kuitenkin. Sen verran ehdin muihinkin huoneisiin vilkaista, että aihevalikoima jatkui niiissäkin, vaikka värimaailma olikin jokaisessa erilainen.

Käsityöläisiä

2011-03-26T07:28:00.000-07:00

Lijiangin vanhan kaupungin sokkeloiset kujat olivat täynnä erilaisia käsityöpajoja, pikku kauppoja ja ruokapaikkoja. Kaupoissa myyttin ihan kaikkea teestä musiikkiin ja videoihin, mutta pääasiassa erilaisia käsityötuotteita, joita pajalaiset väkersivät myyntityön ohessa.

Valokuvaaminen hämmensi tätä nuorta taititeiljaa niin, että yksi viiva meni millin verran vinoon. Minä en mitään eroa huomannut, mutta kokemuksesta tiedän, että mokat korostuu tekijän silmissä taivaallisiin mittoihin.

Hopeaseppiä oli paljon. Erilaisia koruntekijöitä ja helmitöiden kaupustelijoita valtavasti.

Vaatteita, kangas asusteita ja räätäliliikkeitä joka lähtöön.

Puutöitä, työssä mestareita ja nuoria kisällejä.
Jotain minäkin ymmärsin. Poika totesi innoissaan äidilleen Kiinaksi: "minä osaan, minä osaan!"

Kaikkea ei voi ostaa, mutta kuvata voi. Lijiang oli toisen käsityöläisen paratiisi ja monen idean lähde ;)

Kukkivat kukat

2011-02-08T12:57:00.000-08:00

Suurin osa kukista on kuvattu hotellimme sisäpihalta, mutta jokunen kukka ja pensas kaupungiltakin niistä paikoista, joissa kukat oli istutettu ohikulkijoiden iloksi. Muuten ne melkein kasvoivat talojen pihoilla.

Vuoristomuotia

2011-01-23T02:14:00.000-08:00

Leppäkerttupöksyt

Upeita kankaita. Vahinko, että hukkasimme pöksykaupan ... tai ehkä ne eivät olisi kuitenkaan minun päälleni mahtuneet vaikka olisimme sen uudelleen löytäneet...

Lierihattu suojaa auringonpaisteelta.

Kansallispukumuotia muksuille

Salsahameet olivat muotia 1979 Euroopan kierroksellamme.

Upeita helmikirjontatöitä hameissa ja puseroissa ja hinta sen mukainen.

Lijiangin vanhakaupunki kauppoineen oli käsityöihmiselle aarreaitta. Vaikka kaikkea ei voi ostaa niin aika monesta paikasta sain kuvan mukaani.

Kuvasanakirja

2011-01-16T04:31:00.000-08:00

Lijiangissa kieli kirjoitettiin kuvin. Sitä oli maalattu talojen seiniin ja matkamuistoihin.

Onneksi löytyi myös Dongba Hieroglyph Dictionary eli paikallisen kielen kuvasanakirja.

Ei ihan ummikkona tarvinnut aloittaa käännöstyötä.

Tässä pari kuvaa sanakirjasta. Jotkut kuvat ovat ihan selviä, mutta joidenkin kanssa on hukassa. Esim. talon seinässä kuva, joka kertoo olevansa järvi, muistuttaa äkkiseltään koirankakkaa, joten hupaisia käännösvirheitä saattaa tapahtua.

Häät

2011-01-09T12:20:00.000-08:00

Heti ensimmäisenä päivänä vanhassa kaupungissa kierrellessämme ja kauppojen tarjontaa tutkiessamme törmäsimme hääkulkueeseen, jossa morsian siirretään vanhojen tapojen mukaisesti sulhasen kotiin. Parina muunakin päivänä näin vastaavia kulkueita, mutta en niin läheltä kuin tämän.

Kallista kahvia

2011-01-07T02:28:00.000-08:00

Eräänä sateisena päivänä Lijiangissa olimme suunnitelleet käydä katsomassa paikallista temppeliä, joka oli rakennettu kukkulan laelle. Kukkulalta oli mainio näköala yli vanhan kaupungin kattojen, mutta temppeeliin emme päässeet, sillä se oli suljettu. Takaisin tullessamme osuimme kahvilaravintolan eteen, jossa mainostettiin kahvia. Sinne menimme sisään. Huonetoverini tilasi kurpitsakeittoa. Listalla oli myös italialaisia herkkuja kuten pasta annoksia ja pitsaa. Minä tilasin listan ainoan kahvin, jota ei oltu pilattu kermalla, maidolla tai sokerilla: Amercan coffee (ekspresso kuumalla vedellä). Kahvilta se maistui ja maltaita se maksoi, 35 Yuania eli noin 3,50 €. Kuppini vierestä löysin lusikan, jossa oli valmiiksi taivuteltu "Uri Geller" tyyliin.

Infot, kyltit ja mainokset

2011-01-06T02:49:00.000-08:00

Vanhan kaupungin opastekyltit olivat lähes kaikki puisia. Numero 66 ravintola oli paras paikka matkani ajalta. Sopivasti lihaa, täytteenä vihanneksia, ei liikaa mausteita eikä ollenkaan suolaa. Jes, tämän paikan kokki osaa soveltaa kiinalaista keittiötä poikkeavalla ruokavaliolla. Erinäisistä sattumuksista johtuen kävimme siellä syömässä melkein joka kerran.

Vessoja ei ollut montaa ja kun sattui kohdalle niin melkein sinne oli mentävä tosin käytin hotellimme vessaa enkä käynyt testaamassa paikallista yleistä käymälää.

Yksinkertainen Kiinan kielen oppitunti numeroin: ar -si - ii - liu ... nelosta en osaa lausua oikein vieläkään ... ravintolan nimi.

Opaste ja tiedote kukkulan temppelille, joka kuitenkaan ei ollut avoinna vaan rakennustelineiden valtaama ja myllätty paikka. Ovien edessä portaiden ylätasanteella vanhemman puoliset herrat pelasivat tien tukkeena.

Moraalisia ja hyvän käytöksen ohjeita asukkaille ja turisteille.

Kekseliäs majatalon kyltti.

Suomalaisia naurattanut kyltti vuorenrinteillä. En saanut selvää, mistä oli kyse, mutta valokuvia näyttää olevan ko. sivuilla ja aika mainiot näkymät vähän matkan päästä löytyikin.

Majatalo esittelyjä.

Koirien paratiisi

2011-01-02T08:40:00.000-08:00

Hotellimme respakoirat,

hyvin hoidettuja lemmikkejä,

kulkukoiria,

puotikoiria,

ja jotain siltä väliltä.

Missään Kiinassa en ole nähnyt niin paljon koiria kuin Lijiangissa, koirien paratiisissa.

Kopukoita

2011-01-01T11:41:00.000-08:00

Lijiangissa paikalliset oppaat toivat meidät hevosfarmille, josta lähti ryhmiä ratsain maastoon retkelle. Vuoriston hevoset olivat kooltaan isoja poneja. Ikävä kyllä ryhmässä ei ollut muita hevoshulluja kuin minä, joten matka jatkui takaisin hotelliin. Paikallisoppaat olivat hämmentyneitä kun ryhmä käyttäytyi niin torjuvasti ratsastusreissuun. Sanoin omalle oppaallemme, ettei ratsastaminen ole välttämättömyys, jos muut sitä eivät halua. Muut olisivat joutuneet odottamaan ties kuinka kauan, jos olisin lähtenyt jonkun ryhmän mukaan maastoratsastukselle. Asiaan vaikutti myös se, että minulla oli vain sandaalit ja sortsit. Niin kuin kuvasta näkyy, kypärät ja muut turvavälineet ovat tuntemattomia suureita näillä retkillä.

Yö junassa

2010-12-28T12:06:00.000-08:00

Aurinko nousee vuoreten takaa. Kuva on otettu junan ikkunasta seuratessani pimeän vaihtumista valoisaksi päiväksi. Juttelin yöllä junassa vanhemman kiinalaisen miehen kanssa, joka ei saanut unta. Hän puhui hyvää Englantia ja toimi tulkkina junaemännälle, joka halusi tietää, miksi en nukkunut vaan luin. Hän tiesi paljon Suomestakin ja kerroimme toisillemme tarinoita omista maistamme. Meillä oli oikein mukavaa. Alla Lijiangin vanhan kaupungin kartta.

Hyvää Joulua

2010-12-23T04:43:00.000-08:00

Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2011!

Kuva kelluvista kynntilöistä Lijiangista, Kiinasta

Kivimetsä

2010-12-21T13:00:00.000-08:00

Ajomatkan välietapilla taukojumppaa.

Kivimetsä. Shilin eroosion muotoilemia kallioita, joiden välissä kasvaa metsää.

Paikallisten vähemmistökansojen tanssi- ja musiikkiesityksiä.

Päivä oli kuin olisi leivinuuniin muuttanut, lääh!

Symbolit

2010-12-19T10:14:00.000-08:00

Tälläainen taulu oli puiston portilla.

Ying Yang - ikuisesti tasapainottelevat toistensa häntää purevat kalat.

Tämä otus viiletti temppelin teehuoneen naisten vessan lattialla. Mikä on nelijalkaisilta kielletty, ei koske useamman jalkaparin omistajaa. Kiire tuli otukselle kun sytytimme valot pimeään toilettiin. Kuvaajankin piti kipittää kovaa vauhtia perässä, että sai otettua kelvollisen potretin ...

Maalari maalasi temppeliä

2010-12-18T10:24:00.000-08:00

Lohikäärmeen portin temppelin maalauksellisia yksityiskohtia.

Temppelitaidetta

2010-12-10T03:53:00.000-08:00

Lohikäärmeportin temppeleiden patsaita ja seinätaidetta.

Kaidetaidetta ja kilpikonna

2010-12-09T05:54:00.000-08:00

Lohikäärmeenportin alueella oli muutama kilometri rappusia ja niiden vieressä kaidetta, johon joku taiteellinen sielu on naputellut erinäisen määrän kohokuviota.

Ja sitten yksi kilpikonna veistos, joka jalkojen juuressa könöttää jossain tasanteella aidan vieressä.

Torikauppaa

2010-12-07T03:54:00.000-08:00

Koska olimme myöhään liikkeellä ja vielä ukkosadekuuron jälkeen, oli suurin osa kaupustelijoista lähtenyt jo pois, mutta muutama sitkeä tapaus oli vielä paikalla. Mitään en ostanut, mutta muutaman kuvan nappasin veikeimmistä käsitöistä.

Lohikäärmeen portti

2010-12-05T11:32:00.000-08:00

Läntisillä kukkuloilla sijaitsee temppelialue nimeltä Lohikäärmeen portti. Sinne menimme sateen jälkeen illalla.

Maisemaa vuorenrinnettä alas kaupungin suuntaan.

Kannaksella sijaitsi prinsessalinnamainen silta. Kuvan oiikeassa ylälaidassa näkyy viheralue, jossa sijaitsee Yunnanin kansallisuuksien kylä, joka esittelee vähemmistökansojen kulttuureja. Alla näkymä auringonlaskun jälkeen. Maisemat olivat huikeat yli kaupungin ja töyssyilevien vuorijonojen.

Kaupunkinäkymiä bussin ikkunasta

2010-12-03T08:23:00.000-08:00

Avoimesta ikkunasta sai napsuteltua aika kivasti kuvia. Kotiinpaluuruuhkaa parhaimmillaan: autoja, takseja, busseja, mopoja, pyöriä ja jalkaisinkin pääsi kadun ylitse, jos uskalsi kävellä. Isoissa risteyksissä oli tälläinen ylikulkusilta - kuin iso X risteyksen päällä.

Roskisten kärrääjää oli eksynyt risteykseen. Kuvan ulkopuolella kipitti toinen mies samanlaisen "sulon" kanssa. Aika hurjalta näytti puikkelehtiminen liikenneruuhkan seassa.

Pääkatu oli ainakin nelikaistainen ja se halkaisi koko kaupungin, jonka ydinkeskustaa kiersi "sillalle" rakennettu moottoritie.

Iloinen ja hyvän tuulinen mainos tai juliste. Teki mieleni ottaa jalat alle ja kirmaista ulos. Alla meillekin tuttua tekstiä. Miten sattuikin miekkonen seisomaan juuri I-kirjaimen kohdalla.

Linja-autossa on tunnelmaa...

2010-12-02T08:22:00.000-08:00

Matkasimme lännen kukkuloille kahdella linja-autolla. Ensimmäinen oli kaksikerroksinen. Toisen kerroksen etuikkunan penkeillä istui kaksi vekkulisti värjättyä päätä. Jos eurooppalaiset näyttävät hassuilta korpin mustaksi värjätyissä pehkoissaan, ihan yhtä hassulta näyttävät blondatut kiinalaiset.

Vekkuleita vauva aiheisia mainoksia ja hersyvän hauskat helmeilijää innostavat kengät.

Ihmisiä telineillä

2010-12-01T06:56:00.000-08:00

Kuva on otetetu Kunmingissa suoraan ravintolan ikkunasta. Viikon päästä kun tulimme takaisin tässä kohtaa oli joku mainos, josta en älynnyt ottaa kuvaa (ehkä se ei ollut kiinnostava). Alla kuva Shanghaista, jossa oli ikkunanpesu käynnissä. Molemmissa kuvissa on käytetty pokkarin zoomia, jota ilman miehet näyttäisivät muurahaisilta. Ylemmässä kuvassa katulamppu kertoo suurin piirtein korkeuden, mutta alakuvasta voi kertoa sen, ettei olla kovin matalalla.

Etupiha, takapiha

2010-11-28T08:46:00.000-08:00

Hotelli sijaitsi melkein kolmikaistaisen pääkadun varrella. Kävellen vain parisataa askelta, mutta taksilla melkoisen kiemuran takana. Suurin osa kieltäytyi edes ottamasta kyytiin koska eivät tienneet, missä se sijaitsi.

Onneksi hotelli oli sisäpuolelta paremman näköinen kuin sen sokkelon takana oleva etupihan parkkipaikka ympäristöineen. Tässä muutamia suosikkikuvia sähköjohtojen alalta.

Kakku

2010-11-27T07:50:00.000-08:00

Vietimme Kunmingissa 40 v. syntymäpäiviä kakun merkeissä. Yllä alkupreäinen versio ja alla laktoosittomaksi riisuttu malli. Aiheutin hieman hämmennystä siirtämällä kakun nauttimiseen tarvittavat välineet jonossa eteenpäin. Hämmästelin, että minua kiellettiin juomasta paikallista pullovettä, mutta maitopommi olisi pitänyt syödä. Tulos olisi varmasti ollut sama: ruikuli ja paikallisiin vessoihin tutustuminen. Ärsyttävintä oli se, että 8 hengen teepannu oli minikokoa ja aina tyhjä. Edes keitettyä vettä ei saanut, mutta olutta piisasi. Tämän ravintolan ruoat olivat kuitenkin toiseksi parhaat koko reissulla siitäkin huolimatta, että ruokana oli aina kasviksia (kurkkua, maissia, papuja). Muut söivät lihaakin.

Ensisilmäys

2010-11-26T07:49:00.000-08:00

Pilvisestä säästä huolimatta kaupungissa on tukahduttavan lämmintä. Myöhemmin iltapäivällä lounaan aikana salamoi, jyrisi ja taivas paiskoi vettä, mutta sisätiloissa siitä ei ollut haittaa.

Kuvallista viestintää

2010-11-25T06:06:00.000-08:00

Kunmingin asemalla julisteita.

Kiva kaivonkansi. Ihan ensisilmäyksellä en arvannut kummat on kuvattu sormet vai varpaat vaiko sormet ja varpaat. Tuskin kyseessä on kumminkaan pääsytie jalkahoitolaan...

Näitä taluja voisi olla meilläkin.

Erinomaisin piirroksin havainnollistettu, mitä ei tehdä julkisilla paikoilla.

Jotkut tavat tuntuvat olevan yleisiä ympäri maailman.

Asemalla

2010-11-24T07:41:00.000-08:00

Kiinalaisilla on aina aikaa pelata vähän korttia.

Äidit holehtivat tenavista, ruoasta ja matkatavaroista.

Heillä on taito nukkua ihan missä vaan.

Aseman ulkopuolella kohti keskustaa pyrki tämä kultaisen värinen sonni.

Junakeittiö

2010-11-23T03:19:00.000-08:00

Löysin sittenkin junassa saamani lostopöperön. Harmittaa kun en kuvannut kaikkia, sillä vertailun vuoksi olisi ollut hyvä laittaa tähän alle se toinen annos, joka oli surkeinta, mitä ikinä olin Kiinassa saanut. Riisiä olen vähän syönyt Kiinasta paluuni jälkeen, mutta munakoisoon ja kiinankaaliin en ole koskenutkaan. Niistä sain niin surkeat vedokset tämän matkan aikana, että niiden ajatteleminenkin yhä yököttää. Kiinalainen ruoka on tosi hyvää siihen asti kun niiden resepteihin asettaa rajoituksia. Tietysti sain hyvääkin ruokaa, mutta yhtä monta surkeaakin annosta sain eteeni, jos nyt ylipäätään sain yhtään mitään. Elin yhden vuorokauden keitetyllä kananmunalla (aamiaispöydästä reppuun kun sitä silloin jaksanut enää syödä) ja maapähkinöillä, jotka olin ottanut mukaani varmuuden vuoksi, jos tulee tavallista pidempi väli aterioihin.

Maisemia junan ikkunasta

2010-11-15T11:41:00.000-08:00

Seuraavaan etappiin matkustimme junalla. Matka kesti 19 tuntia, josta nukuimme yön.

Aamulla silmiä hieroen ihastelin maisemia. Maaperä oli muuttunut punaiseksi ja kiviseksi.

Kuvia piti nappailla, vaikka junan ikkuna oli likainen. Nokipallot eivät ole näin isoja Kiinassakaan ;)

Kylien talot ovat yhtä punaisia kuin maaperäkin.

Jokia, järviä, altaita...

Sähköjohtoja ja muuta infrastruktuuria...

Nukuin sängyssä numero 5, mutta olisin huolinut myös sängyn numero 7. Molemmat alapetejä. Ei tarvinnut pelätä tippuvansa kovaa ja korkealta.

Yöjunassa sain iltapalaksi erinomaisen kananmuna tomaatti paistoksen. Paras! Pari päivää myöhemmin sain saman aterian kylmänä, mauttomana ja vetisenä Yäk!

Rautatieasema

2010-11-14T10:11:00.000-08:00

Satoi kun tulimme Guiliniin ja satoi kun lähdimme Guilinista. Myöhemmin saimme tietää, että kaupunki oli motissa ja tulvi, koska satoi runsaasti ja rankasti päivästä toiseen. Eli vierailumme sattui juuri nappiin ja lähtömme oikeaan aikaan. Viikkoa myöhemmin emme olisi päässeet edes kaupunkiin (tai sieltä pois). Kuvassa Rautatieasemarakennus.

Lohikäärmebussi ; )

Rautatieasemalla oli viihtyisä odotushuone. Joskus taide on globaalia =)

Karppiallas ja feng shui puutarha siltoineen ja laattoineen sekä patsaineen. Pelkistettyä, rauhallista ja kaunista.

Se osa asemahallia, jossa olimme näytti ja tuoksui ihan uudelta.

Norsupuisto

2010-11-13T10:08:00.000-08:00

Kiinalaiseen tyyliin kummalliset luonnonmuodot nimetään eläimelliseen tyyliin. Tämä onkalo muistuttaa jostain kohtaa katsottuna norsun kärsää ja siksipä puisto oli täynnä elefantin muotoisia patsaita ja kalusteita.

En olisi osannut ajtella mokomaa onkaloa norsun kärsän jatkeena, mutta hyvä kun kiinalaisilla riittää mielikuvitusta, sillä muuten nautin puiston antimista mielelläni.

Soittavat elefanttipatsaat olivat sangen lystikkäitä. Minä taisin olla ainoa, joka kiersi katsomassa ne kaikki. Kierroksen aikana muut tilailivat viuhkoja runoilla ja elämänlauseilla varustettuna.

2010-10-30T23:46:00.000-07:00

Kattoja ja tasanteita Guilinissa. Ensimmäinen on lähinäkymä keskustan pagodasta.

Nämä kattokoristeet nappasin jokiajelulla. Uusiinkin taloihin tehdään vanhan tyylisiä koristuksia.

Pronssihepat

2010-10-22T15:17:00.000-07:00

Löysin alkuperäisen pronssihevosten joenvartta nelistävän lauman. Luulin sen jo bittitaivaaseen hukanneeni.

Jokiajelu

2010-10-17T09:14:00.000-07:00

Yhteinen matkalippumme Guilinin kaupungin sigh seeing kierrokselle jokipaatissa. Menomatkan istuin sisällä ja kuvasin avoimesta ikkunasta (ripotteli vettä). Tullessa nojasin ohjauskopin kattoon ja otin kuvia ulkona.

Tälläinen kivinen paatti oli muistaakseni myös kesäpalatsin alueella lähellä Pekingiä. Se oli vähän isomman luokan alus kaikilta mitoiltaan.

Sekä puistoissa että kaupungin tiet oli johdettu erilaisten siltojen ylitse. Me ihailimme niitä kaempaa tai alapuolelta. Paikallinen Golden Gate.

Siltojen alapuoletkin on käytetty maalaustaiteeseen tai muuhun koristeluun. Patsaita ei välttämättä näe silloilta ollenkaan, mutta veneistä näkyvät hienosti.

Täällä käytiin kääntymässä. Alla kuva samasta toppavuoresta ja pagodasta vähän kauempaa.

Mielenkiintoinen puu juurineen.

Kaunis kaarisilta ja keskustan kaksoispagodat. Hotellimme oli kävelymatkan päässä venekiertoajelun satamasta.

Puistoaamut

2010-10-10T05:08:00.000-07:00

Kiinan matkaan kuuluu aina vähintään yksi pakollinen aikainen aamuherätys viiden aikaan. Guilinissa menimme puistoon, josta oli hulppeat näköalat. Alkuveryttelynä kpusimme huvimajalle katselemaan näkymiä.

Puistoon päästiin pitkän sillan kautta. Minä tietysti jäin viimeiseksi ihailemaan näkymiä sekä sisä- että ulkopuolelta. Ja sitten kipitin hurjaa vauhtia tuon punatakkisen mihen perässä. Onneksi hänelläkin oli kamera.

Kannatti kiivetä jyrkkää mäkeä miljoona porrasta ylös jalat maitohapoilla ensimmäisen parin sadan jälkeen. Maisemat oliva upeat ja kaupungista sai mainion kuvan vaikka pilvet roikkuivatkin alhaalla.

Ennen puistoon menoa ihailin laukkaavia hevospatsaita joen varrella.

Näköalan ihailijoiden joukossa oli useita harjoittelijoita kiinalaisista erikoisuuksista ballerinnoihin. Toisilla sitä notkeutta riittää - varmaan kumia nuo luiset sisäosat.

Alhaalta puistosta löytyi hyrrän lennttäjiä, sulkapalloilijoita, tanssijoita ym...

Ja tietysti taijiryhmiä joka lähtöön. Sitä mekin teimme omaan tahtiimme. Osa liittyi mukaan valmiisiin ryhmiin jos löytyi sopiva laji.

Tähänkin olisi varmaan päässyt mukaan, jos olisi ymmärtänyt säännöt. Voittokäsi?

Joka puolella kylttejä: varokaa apinoita! Tämä rääkäisi pahasti jos meni liian lähelle. Yksi vikkelä kinttuinen kiinalainen yritti tehdä tuttavuutta horoskooppieläimensä kanssa.

Vessan somisteita

2010-10-02T06:57:00.000-07:00

Kaikki rakennukset olivat suhteellisen uusia ja siistejä, myös vessat, joiden seiniltä bongasin nämä hauskat laatat. Vahinko etten päässyt joka koppiin katsomaan ja kuvaamaan, mutta tästäkin näkee, miten pienin kivoin yksityiskohdin tylsään vessan kaltaiseen ruuhkahuoneeseen saadaan vauhtia ja viihedettä. Minä ainakin tulin hyvälle tuulelle katsottuani ensin musisoivia nalleja pikkulassani ja sitten heinäsirkkaa käsiäni pestessä.

Puutöitä

2010-09-20T14:35:00.000-07:00

Ison kalaveistoksen jännä yksityiskohta.

Sama veistos hieman ylempää.

Naurava Budha, jonka vartalo on vielä juuttunut isoon pahkaan kiinni ja vain pää kurkistaa ulos puusta.

Väliseinä, ikkunan koriste vai taulu?

Puinen bambukirja.

Tukkikoirat

2010-09-16T13:46:00.000-07:00

Nämä tukeista tehdyt koirat (?) muistuttavat saman kaltaisia kotoisia puutöitä. Vähän karheampia kädentöitä kun vertaa niihin huoliteltuihin miljoonin pikku yksityiskohdin hiottuihin ja lakattuihin puuveistoksiin.

Maisemointia

2010-09-07T12:54:00.000-07:00

Levänkeruuta ja lautalla tasapainottelua.

Kitektäänkö riisipellostakin rikkaruohoja?

Näky yli vanhojen paanukattojen kohti toppavuorien keskellä häämöttävää ikivanhaa kylää.

Kuvat on otettu "kulttuurikeskuksen" aluuelta.

Kirjapainotaito

2010-09-06T11:22:00.000-07:00

Kulttuurikeskuksessa havainnollistettiin yksinkertaista tapaa painaa tekstiä ja kuvia. Tätä minäkin muistan tehneeni joskus kuvaamataidon tunneilla. Nappasin yhden riisipaperille painetun tekstin mukaani vaikken siitä mitään ymmärräkään.

Veitikkamainen hevonen =)

Puinen painolaatta

Kulttuurikeskus

2010-09-01T13:57:00.000-07:00

Shangrila oli jonkinlainen Guilinin alueen kulttuurikeskus. Musiikkia, kansantansseja, lauluja, käsitöitä ja siihen liittyviä elintapoja. Minua tietysti eniten viehättivät erilaiset käsityöt kankaan tekemisestä korupajoihin ja kirjapainosta puuverstaisiin. Yllä paikallinen rukki. Toimintaperiaate ihan sama kuin suomalaisissakin.

Langan jälkeen tulee tietysti kutominen. Mies teki tukevaa puuvillakangasta paitoihin, joita näkyy taustalla.

Kirjavasta kankaasta oli tehty laukkuja ja kasseja.

Vahinko, ettei valikoimista löytynyt yhtään reppua.

Sormeni kutisivat kun katselin näitä paitoja, mutta rahakukkaroni onneksi, olivat liian pieniä minulle ja muille ympäristöni naisille. Lapsukaisille olisivat ehkä joten kuten menneet.

Kirjontatyö. Niitäkin löytyi jos jonkun mallisia.

20 Yuanin maisema

2010-08-25T15:40:00.000-07:00

20 Yuanin setelistä tuttu maisema. Aluksi hieman ihmettelin, että missä piilee jutun juoni kun pysähdyimme katselemaan vastapaisiä toppavuoria. Saman näköisiä oli katseltu veneajelulla jo muutama tunti. Asia selvisi kun ihmiset alkoivat kaivella lompuukistaan seteleitä ja vertailla näkymää siihen.

Kalliokuvioita

2010-08-24T14:02:00.000-07:00

Kiinalaisilla on kova hinku nimetä kalliot, vuoret ja mäet jonkun muodon tai kuvan mukaan. Nämäkin toppavuoret kulkivat jos jonkunlaisen olion mukaan. En muista, oliko tähän seinään kätketty mitään.

Tässä taisi olla kala, mutta minusta näyttää enemmän joko lohikäärmeeltä tai kahlaavalta hevoselta.

Pieleen menee kuitenkin, mutta ihan kuin heppa hyppäisi ojan ylitse ratsastaja selässään.

Tässä ei kuulemma ollut mitään, mutta minun mielestäni se on ihan kirkon näköinen. Vai kuuluikohan kirkko osana (valas) kalan pyrstöön?

Lohikäärmeet

2010-08-17T15:10:00.000-07:00

Olen kiinalaisessa horoskoopissa lohikäärme, joten mielelläni poimin kaikki lohikäärmeet matkaltani. Tässä alkumatkan otoksia.

Puinen "tapetti", jossa yhtenä päähenkilönä seikkaili lohikäärme ... tai ainakin minusta se näyttää siltä ...

Juliste vai mainos? En muista kumpi, kaunis kumminkin.

Iso kukkaruukku, koristevaasi tai sateenvarjoteline? Aika isoja varjoja taitaisi olla, sillä tämä sisustuselementti seisoi hotellin oven vieressä.

Pylvääseen kietoutunut puuveistos. Olisikos ollut esikuvana sille pienelle tulta hikkaavalle liskolle, joka seikkaili Mulanin kanssa Disneyn piirretyssä elokuvassa. Odotin sen röyhtäisevän tulta ohi mennessäni. Kummasti se vaan minua kiehtoi ... minäkin kun olen puulohikäärme.

Sokeritoppavuoret

2010-08-14T08:09:00.000-07:00

Eräänä lämpimänä, mutta sateisena päivänä...

Lähdimme kuvan kaltaisella paatilla jokiristeilylle Lijiang joelle.

Toppavuoria katselemaan.

Sadesumuun kietoutuneet huiput.

Lähikuva pilvestä ja vuoresta.

Vuoria, sadepilviharsoja ja sateenvarjoja.

Kysymyksiä ilman vastauksia

2010-08-11T13:12:00.000-07:00

Ollako vaiko ei olla, pohtii nuori kiinalainen ajattelija.

Pääsy asiattomilta kielletty ?

Pullovarasto ja siivouskomero samalla seinustalla. Mitä tapahtuu kun pullopyramidi valmistuu?

Katuapteekki

2010-08-07T12:47:00.000-07:00

Ikävä kyllä kielitaitoni ei riittänyt kertomaan, minkälaisiin vaivoihin nämä purnukat tökötteineen auttavat. Kadun toisella puolella vähän matkan päässä oli toinen samanlainen.

Myös valtion virallisissa apteekeissa voi ihailla kemian tuotteiden lisäksi kaiken maailman ötökkäpurkkeja ja erikoisen värisiä liemiä. Suosikkituotteeni on vinojen luiden neste, joka auttaa loukkaantuneiden nivelteni kolotuksiin. Myös isälleni toin särkeviin hartioihin yhden sen seitsemäntoista sortin yrtistä koostuvaa ruskeaa nestettä. Se auttaa myös nuhanenäiseen tukkoiseen nenään ;)

Saavista sadetta

2010-08-06T13:48:00.000-07:00

Guilin otti meidät vastaan ukkossateella. Katselin jo laskeutuessa ikkunasta ulos, että pilvet villkuivat. Koneesta lentokentälle astuessani, tunsin käveleväni suoraan kasvihuoneeseen. Ilma oli lämmintä ja kosteaa. Pilvimassat räväyttivät vetensä alas sillä siunaamalla kun kävelimme lentoaseman ovista ulos.

Sataa kuin saavista kaataen. Sateen harmaa seinä oli vastassa kun katsoi bussin ikkunasta ulos.

Työajoneuvo

2010-08-04T14:46:00.000-07:00

Traktori, ompelukone, kuorma-auto ja ruohonleikkuri samassa paketissa. Tai ainakin sitä se näyttää, kuulostaa ja haisee. Puf! Niin kuin etuosaa verailemalla voi päätellä, joku on tehnyt teknisen keksinnön ja muut ovat ottaneet sen käyttöönsä yhdistelemällä saatavilla olevia osia. Näitä kulkupelin ja kuormajuhdan sekoituksia oli jokseenkin joka paikassa. Jokaisella ajajalla oma uniikki versionsa.

Siisti vyyhti

2010-07-31T07:32:00.000-07:00

Kuva vanhan kaupungin kujilta. Tämä on varsin siiti vyyhti sähköpiuhaa ja nätisti vielä kaikki eri värillä päällystettyä. Hurjempiakin virityksiä olen kameran muistiin tallentanut eri matkoilta. Löytyy niitä lähempääkin, ei tarvitse Kiinaan asti matkustaa. Vastapäätä oli talo palanut. Onko salama iskenyt, tuli päässyt karkuun kamiinasta vaiko sähköjohdot pettäneet? Sitä ei missään lukenut.

Rakennelmia

2010-07-28T15:21:00.000-07:00

Olen matkoillani aina ihaillut näitä rakennelmia ja latomuksia.

Tämähän on kuin pärekatto. Materiaali vain on erilainen.

Kiviä ladottu sementtiin kuin karkkeja kakun päälle (ja jos tarkkaan katsot, niin joku on jo maistanut ; ) Ihailin tätä jo paikan päällä. Seinän vieressä oli nimittäin vessajono. Pakko oli ottaa kuva kauniista kivistä kun löysin monta kaunista kukkaakin vaikka kivet ovatkin rivissä.

Kivipolulta löytyy sommiteltu kukkakin. Osa siitä on piilossa nurmikon alla.

Puutarhan minimaailma

2010-07-25T14:22:00.000-07:00

Kotimuseossa (2) oli mainio piha puutarhoineen. Kuvasta näkyy, ettei seinästä toiseen ollut paljon tilaa, mutta kummallakin puolella käytävää on samanlainen nurkkaus kasveineen. Tältä puolelta löytyi mielenkiintoisempaa kuvattavaa...

Paikallisten toppavuorien pinoismalli palmun juurella.

Tästä tulee mieleen ne lukemattomat portaat, joita Kiinassa olen jokaisella reissulla joutunut kiipeämään. Niin tasaista länttiä ei ole ollutkaan, ettei olisi portaita jossakin vaiheessa vastassa eikä yksikään niistä mene suoraan perille vaan monen mutkan kautta ; )

Kaikkihan on vain kekseliäisyydestä kiinni, miltä puutarha näyttää.

Kotimuseo 2

2010-07-25T14:15:00.000-07:00

Kapean kadun toisella puolella oli toinen kotimuseo. Hieman varakkaampi koti kahdessa kerroksessa. Kotialttari, enemmän kalusteita ja taidetta seinällä.

Portaikon takana seinustalla rakennustarvikkeita ja muuta tarpeellista tavaraa.

Yläkerran museossa värkkejä vanhan mallin mukaan. Osa sellaisia, joita lölytyy Suomeni pikkukaupunkien ja maalaiskuntien kotiseutumuesoista (mm. puinen pottatuoli ja keittiövärkkejä). En kuvannut vinssiä. Samanlaisia löytyy joka liiterin ja ladon nurkasta.

Pulska kotitiikeri ja paljon käytetty polkupyörä.

Kauppakatu

2010-07-20T13:36:00.000-07:00

Kiinalainen maisemamaalari. Upeita maalauksia muutamalla vedolla. Tässä toppavuoret hahmottuvat. Sinne olimme matkalla. Ihmisen silmä on lahjomaton. Kamera ei välttämättä tuo kaikkia hienoja vivahteita esiin.

Pesupuuhissa kotiportailla. En enää aikoihin ole voinut viettää pitkiä aikoja tuossa asennossa.

Tämän naisen kotona kävimme vierailulla pienestä maksusta. Hänen kotinsa oli ikivanha ja mutta käytännöllinen vaikkei ehkä täytäkään meidän normejamme ; ) Katossa iso aukko savupiipun virkaa tekemässä. Aukon kohdalla maassa syvänne, jonka lattian kaltevuudella vesi ei jäänyt sinne lillumaan vaan juoksi pois.

Takapihalla oli puutarha ja naapurisopu säilyy (kenties) näiden seinien ansiosta.

Vanha kaupunki

2010-07-18T03:57:00.000-07:00

Guilinissa matkalla toppavuorten jokiajelulle, poikkesimme vanhaan kaupunkiin, jonka nimeä en tiedä enkä edes arvaile (matkatoimistojen retkivalikoimia voi selailla netistä). Jos joku tietää, hihkaiskaa!

Lohikäärmepylväistä vasemmalle vanhalle kauppakadulle.

Samasta risteyksestä näkymä oikealle.

Vanha silta kasvillisuuden valtaamana. Vielä se kävelyn kestää. Kävelin sitä kautta takaisin.

Minä käytin uudenpaa väylää ja valokuvaajan kannalta sekin oli hyvä ratkaisu.

Sillä sillan sivusta löytyi tekstiä.

Kuin kirpputorilla olisi kävellyt. Kaikkea tarpeellista ja tarpeetonta uutta tai vanhaa tavaraa oli kaupan.

Kävelin loupuksi vähän matkaa myös vastakkaiseen suuntaan ennen matkan jatkumista.

Sillan alla

2010-07-16T14:51:00.000-07:00

Koskaan ei tiedä, mitä sillan alta löytyy...

Ei ainakaan kiinalaisen sillan,

hienoja valaistuja yllätyksiä,

hinoja kuvia,

kivoja tarinoita.

Ja kaksi tau useampi innokasta isonenää kuvaamassa niitä. Mikä ihaninta, kukaan ei ole rikkonut eikä sotkenut kuvia. Siksi varmaan kaikki yleiset paikat, siltojen alusia myöden, ovatkin täynnä taidetta. Lähihistoria tiivistyy niissä voimakkaasti katsojille. Kiinalaiset varmaan tuntevat tarinat ulkoa unissaankin, mutta minä joudun hieromaan aivonystyröitäni ja lukemaan vähän lisää kirjoja ;)

Lamppujen loistetta

2010-07-14T06:37:00.000-07:00

Lisää valaisevia kuvia Guilinin Fir järven iltakierrokselta.

Tästä näkee järven ympärillä olevan polun valaistusta, jotka on kohdennettu rannan puihin.

Kaksi pagodaa iltavalaistuksessaan.

Sillan alta pääsee sekä veneellä että kävellen. Alapuolet olivat valaistuja ja taiteiltuja: patsaita, maalauksia, reliefejä, tekstiä ...

Kiinalainen postikortti

2010-07-13T06:49:00.000-07:00

Välipala helteeseen ja tietoteknisiin ongelmiin...

Vähän ennen Kiinaan lähtöäni sain Postcrossing harrastukseni kautta Kiinasta postikortin. Profiilitiedoissani lukee yhtä sun toista ja mukavasti ihmiset yhdistävät asioita.

Usein Aasiasta lähetetyissä korteissa on kiinalaista risuaitaa ja käännös alapuolella. Se on hyvä, muuten jäisi akanat käteen ja ydin ymmärtämättä. Kiinalaiset ovat erittäin kannustavia kun profiilissani lukee, että yhtenä harrastuksenani raavin aivonystyröitäni risuaitakielen opiskeluun.

Kanadasta sain kuvan kiinalaisesta koirarodusta ja Hollannista tuli kuva kiinalaisesta nukketeatterista. Kiinalaisissa korteissa on vaihtelva sisältö, mutta hirnuva menneisyyskin on otettu huomioon, kuten tässä kortissa.

Lasinen laituri

2010-07-08T12:41:00.000-07:00

Guilinin keskustan puisto Fir järven ympärillä on valaistu iltaisin värivaloin. Puistossa on lasinen laituri tai huvimaja, jonka valaistus vaihtaa väriä kuin kameliontti.

Kävelimme järven ympäri ihaillen iltavalaistusta. Päivällä kun huristelimme jokiristeilylle, näytti lasipalatsi liian lämpöiseen unohtuneelta jääkasalta. Rakennus oli parhaimmillaan illlalla. Valojen heijastuminen veteen antoi rakennelmalle lisää loistoa.

Liikenteessä

2010-07-03T13:26:00.000-07:00

Tämä kerrostalo oli oiva maamerkki kun palasimme iltasella pitkän ja kuuman päivän jälkeen taksilla hotelliin. Taksikuski oli eksyksissä ajellen kadulla edes takaisin ja mutisten. Kääntyi hieman ennen hotellia tulosuuntaansa. Onneksi olin kuvannut päivällä tämän rakennuksen ja ihastellut parvekkeiden kasvustoa, sillä illalla saimme sen avulla taksikuskin käännettyä suuntaansa vielä kerran ja lopulta tulimme hotellille paljon muun ryhmän jälkeen vaikka läksimme ensimmäisten joukossa liikkeelle.

Samoilla kulmilla tavarankuljetuspolkupyörän kuljettaja lepotauolla vai odotteleeko uutta kuljetettavaa.

Pudongin lentokentällä ylileveä kuljetus. Lentokenttärakennus on uusi ja kiiltävä, mutta lattian kiillottajiakin oli kiitettävästi hommissa. Roskakoriin kun jätti isomman roskan (pullon) niin hetken kuluttua se oli korjattu pois näkyvistä. Vessaankaan ei päässyt ennen kuin vessanhoitaja kävi siivoamassa lattiat edellisen käyttäjän jälkeen. Missään en ole niin siistejä yleisövessoja nähnyt kuin Shanghain maailmannäyttlyssä ja Pudongin lentokentällä. Kiinassa kun olen käynyt jos jonniinlaisessa vessassa kolmen vierailuni aikana.

Follow me ...

2010-07-02T14:44:00.000-07:00

Näitä tuntomerkkejä kun seuraili kiinalaisen ihmismassan seassa, pysyi kartalla ja ryhmä jokseenkin koossa... ainakin silloin kun merkinantojärjestelmä oli toiminnassa. Muuten sitten etsittiin ryhmän pisin ja suunnistettiin häntä kohden.

Tilataidetta

2010-07-01T12:59:00.000-07:00

Vielä muutama kuva maailmannäyttelystä. Mielenkiintoisen näköisiä puu-ukkoja seisoskeli avoimella aukiolla.

Tämä hevosvankkuri on hurjemman näköinen kuvassa kuin luonnossa. Ainakin minun aivoni sekoavat, jos katson tätä kuvaa liian kauan. Kiertelin, kaartelin ja kuvasin tätä vähän joka puolelta. Odotin koko ajan, että vinksahtaneet palaset lähtevät jokainen omaan suuntaansa kierimään, mutta itsepäisesti se oli jähmettynyt haitarille omalle jalustalleen. Hauska!

En tiedä, mitä kung fu panda mainostaa. En käynnyt liikkeessä sisällä enkä ole katsonut nettisivujakaan, vaikka noin isolla on kirjoitettu jalustaan. Tiukka ilme ei kerro mitään hyvää, joten säilyttäköön salaisuutensa. Olipahan vain yksi huomion arvoinen kuvauskohde.

Luontoa ajatellen

2010-06-30T12:59:00.000-07:00

Huoltopiste: kaikki roskikset alueella jakautuivat kahtia, lajittelu biohajoaviin ja muihin jätteisiin. Vesipisteestä sai puhdasta vettä pulloonsa, jos uskalsi ottaa. Meikäläiset ostivat kiltisti vesipullonsa kioskista ja tuottivat lisää jätettä. Muuten oltaisiin maaduttu itse vessanpöntölle...

Vessan seinällä tietoa käsipyyhkeistä. Metsät saivat kasvaa rauhassa. Kiina on maa, jossa kasvavat puut kaivetaan ylös juurineen ja kuljetetaan uuteen kasvupaikkaan, jos ovat uuden rakennuksen tiellä.

Käsiä pestessäkään ei sovi lutrata ylen määrin vedellä, joka ei ole juomakelpoista.

Ja vielä ohjeet, miten pääsee kopista ulos, jos ei muista miten tavallinen vipulukko toimii. Vessa oli tosi siisti siihen nähden, kuinka monta tuhatta ihmisitä siellä oli tuonkin maanantain aikana varmaan käynnyt. Kieltämättä vessan hoitajiakin oli joka huussilla omansa ja pesuvälineitä käytettiin ahkerasti.

Expoihmiset

2010-06-30T12:53:00.001-07:00

Pitkä rivi koululaisia tulossa maailman näyttelystä.

Hups! Vauhdissa ihastelin pieniä istuimia ja takarivistä tuli päätön. Sellaista se on kun yrittää pysyä ryhmänsä vauhdissa eikä ehdi sommittelemaan ; )

Tyynenmeren alueen paviljonkeja ja eläväisiä esityksiä. Paljon ihmisiä lähellä lavaa ja aika monta kurkkimassa kävelysillan kaiteen takaa. Tämä kuva on otettu portailta kun kaikki muutkin ryhmän jäsenet kurkkivat samaan suuntaan.

Iltakuvia Exposta

2010-06-27T12:59:00.000-07:00

Augingon laskiessa alkoi valojen leikki maailman näyttelyn rakennuksissa. Taustalla muun kaupungin valoja. Joen puolella vesisuihkut antoivat oman osansa valokarnevaaliin.

Paviljonkeja

2010-06-26T03:08:00.000-07:00

Kiertelimme Maailmannäyttelyn alueella yhden iltapäivän. Aikaa olisi varmaan mennyt ainakin viikko, jos olisi halunnut käydä kaikkialla. Jonot joka paviljonkiin olivat pitkät, vaikka sanoivat Suomen paviljongin jonon hurahtaneen puolessa tunnissa. Tosin jos olisimme tienneet, olisimme voinneet kävellä jonojen ohitse suoraan sisälle, jos olisimme ilmoittaneet kansalaisuutemme ja sehän olisi käynnyt ilmi puhumalla härmän kieltä. No, emme tienneet, joten vain osa jaksoi jonottaa, sillä ensimmäisenä päivänä siniseltä taivaalta porottava aurinko helli meitä liki 30 asteen voimalla. Kahdenkymmenen asteen hyppy ylöspäin tuntui yhtä mullistavalta kuin vastaava pudotus palatessa.

Venäjän tornit hykerryttivät käsityöihmistä. Kuvia löytyy monelta kantilta.

Afrikkalaiset rakennukset olivat värikylläisiä ja kirjavia.

Kroatialla punaista ja valkoista. Reikäjuustosta en muista enää minkä maan rakennus eikä se käy ilmi kartastanikaan.

Pohjoismaat olivat hyvin yksimielisiä paviljonkiensa väreistä vaaleilla sävyillään. Alla Tanskan fillariterassi.

Olemisen kaupungin seinät kasvoivat ja versoivat.

Kiinan paviljonki siintää alueen reunasta reunaan ylittävän käytävän takaa. Alueella käveltiin sekä maan päällä että silloilla niiden yläpuolella.

Kaikkiin pavilljonkeihin ei päässyt jonottamallakaan vaan liput piti tilata etukäteen. Tyydyimme ihailemaan Kiinan rakennusta ulkopuolelta.

Yhdyskäytävän lasitötteröstä sai mielenkiintoisia kuvia. Illalla se oli valaistu ja vaihtoi väriä kuin kameliontti.

Expon mainoksia

2010-06-24T22:31:00.000-07:00

Shanghain maailmannäyttelyn mainoksia oli joka puolella Kiinaa ja Shanghaissa ihan joka paikassa. Tässä metron katossa roikkuvassa käsituessa (siis pidetään käsin kiinni jos seisotaan melko täydessä metrossa, jossa istumapaikat ovat jo loppuneet) kahdella kielellä.

Tämä kyltti mainosti olemisen kaupunkia eli infrastruktuuria ympärillämme: rautatieasema, junia eri aikakausilta, kaupunkirakentamista, energiaa, vettä jne. En muista ehdinkö napata kuvaa mainoksesta, joka oli maalattu roska-auton kylkeen. Todennäköisesti en...

Shanghain metrotunneleiden seinissä oli eri kokoisina näitä värikkäitä julisteita.

Nappasin niistä kuvan ohimennen kun marssimme reipasta tahtia ohitse.

Suunnittelulle ja sommitteluille ei jäänyt hirveästi aikaa, sillä eksyminen muusta joukosta tapahtuu yhden herpaantuneen hetken aikana kuten huomasin Lijiangissa yhtenä iltana. Lijiang oli pieni valtavaan Shanghaihin verrattuna ja toiset löysivät meidät pian.

Shanghain Pudongin lentokentälläkin oli maskotti heiluttelemassa jäseniään.

Märät kengät

2010-06-23T01:16:00.000-07:00

Enteellinen kuva Itäkeskuksen kenkäkaupan alennusmyyntikorin äärestä toukokuussa. Kotona oli Espanjan tuliaisina tuodut oranssin väriset kapistukset, joita käytän nykyisin puukenkien sijaan roskiskeikoilla. Ovat mukavammat jalassa ja turvallisemmatkin kun eivät ole liukkaat.

Tässä kiinalaiset versiot runsaammilla aukoilla ja puolet halvemmatkin. Ostin ne Guilinissa kun kiinalaiset kangastossut kastuivat heti kättelyssä ensimmäisellä reissulla. Guilin otti meidät vastaan juhlallisesti ukkostaen ja rankkasateella. Vettä lillui joka puolella ja varsin reippaasti. Olivat juuri sopivat kapineet vetisiin retkiin. Eivät lipusuneet eivätkä jalat jäänneet litisemään märkiin kenkiin. Hyvin palvelleet toin kotiin asti.

Tältä näyttää ukkovarvas kaksi viikoa sen jälkeen kun se jää keijukaismaisen kiinattaren korkokengän alle. Eccon sandaalit eivät antaneet suojaa iskulle eikä keijukainen ollut prinsessan sukua kun ei huomannut "hernettä" tossunsa alla. Ihmetteli vain miksi olin niin kärsivän näköinen. Tuiputsiita oli ihan turha odottaa vaikka kuulin sen monasti kiinalaistenkin suista heidän tönittyään jättimäistä olemustani. Joillekin oli tarpeeksi iso herne.

Taas ruokasanastoa

2010-06-21T05:38:00.000-07:00

Kiinassa ensimmäisellä viikolla oli puhetta valokuvien laittamisesta webbialbumiin kaikkien nähtäväksi. Eräs ryhmän jäsen kysyi huolettomasti, että olikos se piparjuuri se sähköpostiosoite, josta ne linkit tulee. Nauratti, että mieleen oli jäänyt sen olevan jotain syötävää. Kun ajattelin kirjoitella päiväkirjamuistojani, päätinkin perustaa ihan oman blogin matkoille. Aloitetaan nyt tällä viimeisemmällä ja kerätään myöhemmin muistoja muilta matkoilta, sillä kyllä niihinkin löytyy päiväkirjamerkintöjä. Matkakumppaneille onkin varmaan jäänyt mieleen minusta kolme asiaa. Joko kuljen vangitsemassa maailman mielenkiintoisia asioita kameran avulla tai kun kulku hetkeksi rauhoittuu, kirjoitan päivän tapahtumia ylös vihkooni. Kolmanena tietysti sitten ruokavalioni, joka sisältää mahdollismman vähän suolaa ettei tasapainoelimen vatupassi mene sekaisin.

Kuva on ottu kaksi viikkoa sitten Shangain maailmannäyttelystä kun aurinko laski sillan taakse. Pimeällä sillassa välkkyivät sateenkaaren väriset valot.