Kesäinen sunnuntairetkemme suuntautui harvemmin ajetulle teille. Sattumalta päätimme pysähtyä jaloittelemaan Kärkölän kirkolla, jota ihailumme ensin ulkoa.
Uusgoottilainen tiilikirkko on vihitty käyttöön Mikkelinpäivänä 1889. Se on runsaasti koristeltu, muttei liian krumeloitu. Tyylisuunnan mukaiset kukat, kaaret ja pilarit toistuvat ulkokuoren tiilistä ja ornamenteista sisäosan seiniin, kattoon ja penkkien koristeisiin.
Ulkokuoren punainen ja kerma vaihtuvat sisällä vaaleaan pintaan. Koko kirkko hohtaa vaaleana ja rauhallisena isojen ikkunoiden ansiosta. Kirkkoa on remontoitu vanhaa kunnioittaen ja modernein ajatuksin sen täyttäessä sata vuotta. Mm. penkkien väliä on levennetty. Niissä on hyvä istua ja penkkiriviin on helppo tulla ja tarvittaessa lähteä pois. Kirkon puutyöt ovat kauniit katosta istuimiin.
Osa esineistöstä on vanhempaa kuin kirkko itse. Kirkon lamput ovat vanhasta kirkosta ja vanhin 1600-luvulta. Se on tyyliltään erilainen kuin itse rakennus, mutta yksinkertaisuudessaan se ei riitele goottilaisen kulttuurin kanssa etenkin kun kirkon sisäosa on pelkistetyn kaunis. Alttaritaulu ja risti sakariston ovella ovat myös 1700-luvun esineistöä ja tuotu kirkkoon. Urut ovat uusimpien hankintojen joukossa (1960-luvulta).
Ja vielä kierros kirkon ympäri.
Linkit:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti