keskiviikko 9. elokuuta 2017

Aleksin rikoskävely


Olen toista kesää kytännyt sopivaa ajankohtaa Aleksin rikoslävelylle. Nyt sattui kerrankin niin, että olin verkossa vähän tapahtumailmoituksen jälkeen ja tiistai-iltakin sattui olemaan vapaa. Onnekseni tiistaille sattui vielä lämmin kesäilta. 


Rikoskävely on ilmainen ja sitä vetää Jarkko Sipilä, toimittaja ja dekkarikirjailija. Hän on selvä sanainen ja osaa kertoa tarinoita koukuttavasti.  

Rikoskävely alkaa Senaatintorilta keisari Aleksanteri toisen patsaalta ja päättyy kolmen sepän juuren. Ensimmäinen murhattiin Pietarissa ja toisessa suunnitellaan kataluuksia ainakin kirjailijan mukaan. Muut rikokset ovat oikeasti tapahtuneet Suomessa ja joistakin on merkit yhä näkyvissäkin. Sattumalta olen samaa mieltä rakennushistoriallisista arvoista (mm. Heimolan talo).


Osa rikoksista on tuttuja Suomen historiasta, joista osaan on törmännyt Suomen kirjallisuudessakin. Niin tapahtuu kun asiat ovat "esihistoriaa" (Bobrikov Schauman). Osan olemme lukeneet lehdistä tai kuulleet uutisista. Osan muistamme ja osan unohdamme, riippuen siitä miten toistuvasti asiaa käsitellään uudelleen eri muodoissa. Voi olla, että on käynyt niinkin, että uutinen ei ole sattunut silmiin ja tatina on aivan uusi.  Niin käy silloin kun herkkuarvo, jonka media määrittelee, on pieni. 

Aleksille mahtuu monta tarinaa murhista huumeisiin ja vakoilusta varkauksiin. Puolentoista tunnin kotiseutukävelyllä on pari opetusta. Tutustukaa historiaan. Etenkin jos suunnittelee rikoksia. Eniten ovat ansainneet ne, jotka ovat käyttäneet vähiten väkivaltaa muita ja itseään kohtaan.

Rikoskävelyt -tiedot Facebook ryhmässä, jossa ilmoittaudutaan mukaan. Ryhmään mahtuu 30 henkilöä, sillä kävelyt tapahtuvat arki-iltaisin muun katuvilinän ja -metelin seassa. Toimi vikkelästi, ryhmät täyttyvät nopeasti.

Elokuun (2017) Apu-lehdessä on olalut artikkeli rikoskävelystä ja lisää yksityiskohtia. 

Sipilän kirja- ja elokuvavinkit aiheeseen liittyen (Kyselkää paikalliskirjastoista):
P.S. Sipilä esitti toiveen, että lukisimme muidenkin suomalaisten kirjoittamia dekkareita. No juu, minähän eksyin vahingossa Sipilän kirjallisuuteen Hyvinkään kotona.  Seuraavaksi kuuntelin vahingossa Sipilän oman dekkarin esittelyä Suomalaisessa kirjakaupassa odotellessani ihan jotain muuta. Vasta sitten tajusin, että kirjailija onkin maikkarin toimittaja. Joskus on vähän hitaat piuhat korvien välissä.

tiistai 25. heinäkuuta 2017

Martin Krouvi Tammela


Tammelan keskustassa, ihan keskellä kylää, on hyvä ruokapaikka, jossa on ystävällinen palvelu ja todella hyvä ruoka. Tilasimme kaksi metsästäjänleikettä lohkoperunoilla ja yhden peruskana-annoksen ilman suolaa, mausteita ja maitoa lohkoperunoilla. Kaikki annokset olivat maukkaita ja hyvän makuisia. Annokset tulivat sukkelasti. Paikan vessa oli siisti.

Pizzaa, kebabia, pihvejä, leikkeitä ja salaatteja, myös lastenannoksia.
Avoinna ma-to 11-21, pe-la 11-03, su 11-21.

Hakkapeliitantie 3, 31300 Tammela
puh (03) 436 0060, 045 127 4462
martinkrouvii @ gmail.com, facebook: martin krouvi




Tammelan kirkko



Tammelan kirkko -keskiaikainen harmaakivikirkko



Sisältä näkee, että kirkkoa on jatkettu kun tilantarve on kasvanut. 


Tammelan kirkkoa olen ihaillut ulkopuolelta monta kertaa ohimennen. Sisällä en ole ennen käynyt. Forssan seutu ympäristöineen on kuljettajan elämänhistorian kasvuympäristöä ja minun vierailuympäristöäni usean vuoden ajalta. Pikkupojan silmin sodan jälkeen kirkko on ollut valtavan iso ja korkea rakennus. Iso se on vieläkin, istumapaikkoja on yli tuhannelle. Suurin kirkko tämän kesän reissulta. 


Ulkopuolelta luonnonkivistä muurattu kivikirkko on yksi kauneimpia rakentamisen taidonnäytteitä. Ei voi kun ihmetellä entisten sukupolvien taitoja. Melkoinen palapeli ja yhä kasassa monen vuosisadan jälkeen. Sisältä kaareva puukatto ja urkuparvi pylväiden varassa sekä pitkät penkit. Esineistö on runsas ja niistä näkee kunkin vuosisadan kulttuurin krumeluurit.

Kannattaa tutustua - kirkossa on vierailuaikoina opas, joka kertoo historiasta ja esineistöstä.


Hakkapeliittapatsas


Tammelan kirkon pihapiiristä löytyy muistomerkki paikkakunnan hakkapeliitoille. Hakkapeliitat olivat Ruotsin sotaväessä 30-vuotisen sodan aikana palvelleita suomalaisia ratsumiehiä. Muistomerkkiin on nimetty tilat ja sotilaiden nimet, jotka on lähteneet sotaan.


Suomalaisten sotahuudosta syntyi suomalaiselle ratsuväelle nimi, jolla heidät Euroopassa tunnettiin. Englanninkielisessä kuvauksessa "haggabells", latinankielisessä haccapelites. Suomalaiset itse eivät tuota nimeä itsestään käyttäneet.



maanantai 24. heinäkuuta 2017

Saaristokierros 4B: Mussalo


Koska maanantaiksi luvattiin tänne aurinkoista säätä, jäimme vielä päiväksi Mussaloon. Ajopäivänä on tiistaina, jolle ei luvattu niin hyvää ja lämmintä säätä.


Kävin sunnuntai-iltana ihailemassa paikallista auringonlaskua telttaleirin kalliolta, joka oli päivän jälkeen lämmin ja hyvä istuinkivikin löytyi hetken hakemisen jälkeen.


Yläpinnan huoltorakennuksen keittiöstä löytyy vaihtokirjahylly, jonne voi jättää luettavaa ja lainata jotain muuta.


Alatason pihapiirissä on iso grillikota, jonka sisältä nappasin kuvan.


Uimaranta, jota vastapäätä on sauna. Saunassa käytetään laudeliinaa tai uimapukua. Miehille ja naisille on kummallekin oma saunansa.  


Mussalo luontopolku


Mussalon leirintäalueen portilta vasemmalle käännyttäessä ja tienvierustasta oikealta lähtee keltaisin nauhoin merkitty luontopolku, joka kiertää parin kilometrin pituisen reitin kallioista maastoa ja pieniä suoalueita.



Reitti on luonnoltaan pientä ja kippuraista rannikkomäntyjen metsää. Maa on peittynyt heiniin, varpuihin, sammaleisiin ja jäkäläpalleroisiin. Myös puista roikkuu jäkälää, sammalta ja naavaa. 



Jos on tarkkana, eikä kiidä pikaliipparin tahtia tai juokse kilpaa perheensä kanssa, voi ihailla myös kiviin kirjottuja ruusuja, joita jäkäläkasvustot ovat tehneet.



Reitti on kaunis. Alkumatkalla ylämäkeen ja lopussa alaspäin. Usein reitiltä voi valita helpoimman kulkutiet jos toinen on jyrkkä. Se on juuri sopivan pituinen, eikä liian pitkä kuumana kesäpäivänä. Sateella paljas kallio voi olla liukas, mutta kyllä se saattaa yllättää tottumattomat kulkijat kesälläkin. Sammaleet kasvavat kallion päällä ja saattavat luistaa jalan alla kuivallakin ilmalla.


Toivottavasti ihmiset eivät kävelisi kauniin jäkälistön päältä. Se kasvaa hitaasti ja kuivaan kesäaikaan rikkoutuu niin kovin helposti. Itse katselen kuvauspaikoille sellaisen reitin, että en tuhoaisi kaunista luontoa lisää. Näin itse lintuja ja perhosia, mutta kalliolla saattaa luikerrella myös käärmeitä.

Luontopolku alkaa ja päättyy samaan kohtaan lähelle leirintäaluetta ja sen voi kiertää sekä myötä- että vastapäivään. Ao. kuvassa polku jakautuu tässä kohdassa sähkölinjojen alla.



sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

Saaristokierros 4: Mussalo



Mussalossa aurinko paahtoi lähes hellelukemissa iltapäivällä kun alueen isäntä opasti meidät vapaalle vieraspaikalle. Markiisi alas, pöytä ja tuolit ja ruoan valmistukseen. Kävin opettelemassa alueen karttaa respan seinältä. Ei ole paljon muistettavaa, mutta hahmottamiseen menee aina oma aikansa ennen kuin alue tulee tutuksi. Löysin sukkelasti lähimmät vessat saunalta, grillikodan, savustus- ja tiskauspisteen. Kuski grillasi lihat, kokki keitti perunat ja kukkakaalin sekä annosteli salaatin. Minä kävin tiskaamassa. Sen jälkeen kävelin kameroiden kanssa ristiin rastiin rantaympäristöä.

Alueen omistaa Taivassalon kunta ja leirintää hoitaa paikallinen SFS Caravan yhdistys. Alueen keskiössä on vanha koulu, jossa on runsaasti leikkitilaa lapsille sekä mahdollisuus vuokrata huoneita. Piha-alueelta löytyy respa ja alueisännät sekä huoltorakennus, jossa vessat, suihkut ja keittiö sekä pyykknpesumahdollisuus. Rannassa on sauna ja suihkut sekä vessat. Saunomiseen on varattu pitkä aika  klo. 17-21.00. Saunan vieressä on hyväkuntoinen hiekkaranta, jossa myös lapset on otettu huomioon. Kaikki tilat ovat siistejä. Ainoa pieni miinus on, että pesuhuoneen lattia on liukas märkänä kun käytetään pesuaineita, mutta sielläkin pärjää hyvin kun muistaa varoa liian reippaita askeleita. 

Juomavesipisteitä on useita, joten vesikannua ei tarvitse kantaa pitkiä matkoja.