Mussalon leirintäalueen portilta vasemmalle käännyttäessä ja tienvierustasta oikealta lähtee keltaisin nauhoin merkitty luontopolku, joka kiertää parin kilometrin pituisen reitin kallioista maastoa ja pieniä suoalueita.
Reitti on luonnoltaan pientä ja kippuraista rannikkomäntyjen metsää. Maa on peittynyt heiniin, varpuihin, sammaleisiin ja jäkäläpalleroisiin. Myös puista roikkuu jäkälää, sammalta ja naavaa.
Jos on tarkkana, eikä kiidä pikaliipparin tahtia tai juokse kilpaa perheensä kanssa, voi ihailla myös kiviin kirjottuja ruusuja, joita jäkäläkasvustot ovat tehneet.
Reitti on kaunis. Alkumatkalla ylämäkeen ja lopussa alaspäin. Usein reitiltä voi valita helpoimman kulkutiet jos toinen on jyrkkä. Se on juuri sopivan pituinen, eikä liian pitkä kuumana kesäpäivänä. Sateella paljas kallio voi olla liukas, mutta kyllä se saattaa yllättää tottumattomat kulkijat kesälläkin. Sammaleet kasvavat kallion päällä ja saattavat luistaa jalan alla kuivallakin ilmalla.
Toivottavasti ihmiset eivät kävelisi kauniin jäkälistön päältä. Se kasvaa hitaasti ja kuivaan kesäaikaan rikkoutuu niin kovin helposti. Itse katselen kuvauspaikoille sellaisen reitin, että en tuhoaisi kaunista luontoa lisää. Näin itse lintuja ja perhosia, mutta kalliolla saattaa luikerrella myös käärmeitä.
Luontopolku alkaa ja päättyy samaan kohtaan lähelle leirintäaluetta ja sen voi kiertää sekä myötä- että vastapäivään. Ao. kuvassa polku jakautuu tässä kohdassa sähkölinjojen alla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti