Tilkkutäkkitiet ja SFC Lintulahti

Mansikkaharjun aamiaiselta jatkettiin aluksi viitostietä etelään ja siitä käännyttiin 531-tielle, jonka nimesin tilkkutäkkitieksi. Asfaltti oli paikattu pienillä neliöillä vuosittain ja näky edessämme oli kuin tilkkutäkissä. Siitä seurasi töyssyjä ja räminää. Ei sitä kauan kestänyt ja pian olimme Suonenjoella tankkaamassa auton ruokakaappia. Paras ja hersyvin paikan nimi tältä matkalta oli ehdottomasti Kutunkylä. Suonenjoelta ajelimme osittain samaa maisemareittiä kuin viime vuonnakin Rautalammen ja Konneveden kautta, jonka jälkeen kurvasimme hiekkatien pätkälle. Sumiaisissa tie muuttui asfaltiksi ja nimismiehen kiharat tärinöineen jäivät taakse. Könninkankaalla ihastelimme Keiteleen isoa järveä monissa poukamissa ennen nelostielle kääntymistämme. Määränpäämme oli Masossa SFC Lintulahti. Virallinen osoite on Äänekosken Räihä.

 

Entisestä hiekkakuopasta on tehty fiksu alue karavaanareille. Alueella on siistiä ja mukavaa. Kaikki karavaanarina arvostamat palvellut löytyvät. Herkkäkorvaisten kannattaa majoittua kauaksi nelostieltä. Sen äänet kuuluvat öisin Aavikolle (kortteli alueella), vaikka liikenne väheneekin öiseen aikaan. Ruikonperällä voi ihailla pienestä suomaisemasta ja kävellä pitkospuita saunarantaan.

 

 

Jos ruokakomero ammottaa tyhjyyttään, alueen naapurissa on Nesteen  huoltamo, joka tarjoaa noutopöydästä kotiruokaa lounasaikaan jälkiruokakahvin kera.

 

 

Tien toisella puolella on alueen yleinen uimaranta. Vesi on kirkasta ja ranta hiekkainen, mutta rinne on melko jyrkkä. Kuvasta vasemmalla on portaat alas veteen asti. Ne helpottavat rannasta ylöspäin kapuamista huomattavasti. 

 

Veikeä taulu opastaa vessassa asioinnin hienouksia. Kaipasin silti juomavesitaulua aluekartasta ja rakennuksen sivuilta, vaikka löysinkin hakemani hanan kyltin kera pääportin infopisteen vessojen eteisestä. Olettaisin, että keittiön läheltä olisi löytynyt toinen. Joku toinenkin palvelu haettiin vähän arvailemalla, löydettiin, mutta ei ihan suoraan. Olisi voitu kysyäkin ja olisi kysytty, jos ei oltaisi löydetty. Tämäkin alue oli täynnä ystävällisiä ihmisiä. 

Päivä oli aurinkoinen ja osittain lämminkin. Kannoimme tuolit ulos ja siirtelimme niitä valosta varjoon kirjat hampaissa. Paikan isäntä järjesti meille oheistoimintaa etsimällä edellisen asukkaan etuteltan narujen kiristyspuikkoja nurmikosta. Neljä silmäparia haravoi nurmikkoa ja kaikki tapit löytyivät. Huolestuneena seurasin pilven harsojen levittäytymistä lännen suunnalta. Kilometrejä tälle päivälle kertyi 151 km.