tiistai 1. heinäkuuta 2014

Tervola - Kilpisjärvi - 475 km

Aamutoimien jälkeen jatkoimme matkaan pohjoista kohden Tervosta Kemijoen itälaitaa. Ensimmäinen pysähdyskohde oli Rovaniemen Lidl, josta tankkasimme mukaan Saskiavettä ja banaaneja. Rovaniemeltä ajoimme Ounasjoen itälaitaa kohti Kittilää. Puolenpäivän aikaan pidimme hyppelytauon Tolosenrannalla.

Yhdeltä menimme Hotelli Kittilän ravintolaan lounaalle. Tarjolla oli erinomaista jaihelihakeittoa ja pippurihärkähöystöä lisukkeineen. Ruoka oli maukasta eikä sitä oltu pilattu liialla suolalla. Ihailin paikan kullanhuuhdontaan liittyvää somistusta ja kirjastoa. Lounaamme aikana ukkoskuuro tavoitti meidät, mutta Leville päästyämme, aurinko paistoi jälleen.

Muoniossa verryttelimme taas puolisen tuntia puoli neljän aikaan. Ihailin tuntureiden lakia ja jokien kirkasta vettä. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta ja paikallispankin seinällä lämpömittari hehkutti 22 astetta. Muoniosta eteenpäin suunnistin paperikartan avulla, koska täppäri hukkasi kentän tämän tästä.

Kaffetauon pidimme kalapainotteisten kylttimainosten perusteella 16.30 vähän ennen Karesuvantoa, jossa tankkasimme lisää menovettä kulkupeliimme. Läntisellä taivaalla ja Ruotsin puolella satoi. Pilvet olivat synkän mustia. Säätiedotus oli luvannut ukkoskuuroja, mutta onnistuimme ajamaan niiden lomasta. Matkan aikana sataa ripotteli vettä satunnaisesti kun tiemme kohtasi sadepilvien reunat. Aina aurinko kuitenkin paistoi uudelleen tovin päästä.

Loppumatkasta ihailin luonnon kauneutta ilman kameraa kun aurinko kääntyi paistamaan kuvausikkunaani heijastaen sisätilan ikävästi ikkunaan. Olimme jo melko korkealla, koska lumiläikät näyttivät olevan lähempänä tietä kuin aikaisemmin. Kirkkaita puroja ja sinisiä järviä vilahteli puiden välistä tämän tästä. Asfaltti näytti rullatulta matolta, johon oli jäänyt pieniä muhkuroita. Matkan aikana näimme kolme yksinäistä poroa, joista kaksi ensimmäistä jolkutteli oikeaoppisesti tien laitaa pitkin vastaamme, mutta kolmas söi rinnepientareella.

Kilpisjärvelle saavuimme iltaseitsemän aikaan ja ryntäsimme saunaan heti saavuttuamme.  Saunan ja iltateen välissä kävin kuvaamassa Saanatunturin ympäristöä. Sää on kaunis, aurinkoinen ja lämmin, vaikka tuuli heiluttelikin puiden lehtiä. Aurinko paistaa yhä, vaikka kello on kohta kymmenen illalla.

Tämä on tällä hetkellä pohjoisin paikka, jossa ole yöpynyt. Viimeksi olen nähnyt lunta kesällä Sveitsin Alpeilla Euroopan reissulla 1979. Kiinassa olen ollut auton ja junan kyydissä jokseenkin korkealla, mutta tänään olen ollut Suomen korkeimmalla ajotiellä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti